Valkeaveri
Valkeapentu, Valkeatassu, Valkeaveri, Polkutähti
Nimi: |
Valkeaveri |
Arvo: |
Soturi |
Ikä: |
68 kuuta |
Tuleva arvo: |
Kenraali |
Kansa: |
Synkkävarjo |
Haave: |
Saada arvostusta ympäri metsää sekä täyttää emonsa toiveet |
Sukupuoli: |
Kolli |
Kumppani: |
Surmavarjo & Vuokkopolku |
Korkeus: |
Suurikokoinen |
Roolija: |
Wilma |
Kerätyt esineet: |
- |
Ulkonäön koristeet: |
- |
Maine: Laskelmoiva, mutta silti hyvin rauhallinen
Mestari: Viikate Oppilaat: - Ystävät: Surmavarjo Muut klaanit: - Viholliset: - Muut klaanit: - |
|
Luonne & Ulkonäkö:
Valkeaveri on kivikasvoinen kolli, jonka olemuksesta on vaikea saada yhtään mitään selvää. Jos katse voisi tappaa, hänen jäänsiniset kylmyyttä hohkaavat silmänsä voisivat tehdä tuon. Hänen ulkonäkönsä tuo tietynlaisia mielikuvia vastaan tuleville kissoille, häntä voidaan ajatella kylmäksi eikä Valkeaveri anna kauhean positiivista kuvaa kenellekään lähestyvälle. Se on kuitenkin pelkästään hänen ulkonäkönsä, koska heti ensimmäisenä voi häneltä saada pientä arvostusta, kun uskaltaa punertavaa kollia lähestyä sekä voittaa niin sanotusti pelon punertavasta hirviöstä edessään.
Ei tietenkään ulkonäkö aina ole väärässä. Valkeaverestä voi saada hyvin kylmän sekä tunteettoman, mutta nuo eivät ole hänen perinteisiä piirteitä, mitä tuoda heti esille. Valkeaveri on oikeastaan ihan mukava. Se ei kerro paljoa mitään, mutta häneen eivät sovi adjektiivi kiltti tai ystävällinen. Hän ei yritä ajaa ketään pois luotaan eikä ole tarkoituksella ilkeä ellei koe sitä tarpeelliseksi. Valkeaveri on mukava, hänen kanssaan voi keskustella ja hänen seurassaan voi viihtyä jos pitää kömpelöstä huumorista, jota ei edes tajua huumoriksi, viisaista sanoista sekä ajatuksista, jotka laukkaavat monta hetkeä eteenpäin. Valkeaveri on hyvin laskelmoiva, hän ajattelee paljon enemmän sekä suunnittelee, mitä ulkokuori voi näyttää. Hän ei pidä yllätyksistä eikä varsinkaan tilanteista, jotka tulevat niin sanotusti puskan takaa sekä jättävät suunnittelevan kollin täysin ilman mitään suojaa. Voisi jopa sanoa, että hän ahdistuu sellaisissa tilanteissa, vaikka koittaakin pitää sen rauhallisen sekä tyynen kuoren yllään.
Valkeaveri on kuitenkin rohkea eikä millään tavalla piiloudu yhtään kenenkään taakse. Hän ei pakota muita tulemaan luokseen eikä hän oikeastaan tarvitse ketään, joten jos hän jonkun uskaltaa päästää elämään, hän kolli tuon valinnut sekä päästänyt lähelleen. Ei luota muihin, vaikka ehkä haluaisi joskus luottaa johonkin samalla tavalla, kuin emoonsa. Hän ei halua tuntea mitään ihmeellistä tai huolta yhtään kenestäkään, mutta jos näin tulee tapahtumaan, kolli tekee kaikkensa tärkeimpien asioiden eteen. Hän unohtaa siinä vaiheessa kaiken ja pitää huolen siitä, että hänelle merkittävillä asioilla tulee myös sellainen tunne, että heidät huomioidaan, heistä pidetään huolta sekä välitetään. Hän ei halua, että ketään tuntee olonsa yhtään huonommaksi kuin ketään muu, aivan kuten Valkeaveri tunsi pentuna ennen emonsa kannustusta.
Valkeaveri on suurikokoinen kolli, jonka kehonrakenteesta paljon koostuu hänen turkkinsa paksuudesta sekä myös pituudesta. Verrattavissa hän ei ole oikeastaan kumpaankaan vanhemmista, vaan hän on ulkonäkönsä perinyt syvemmältä isänsä juurista. Hänen turkkinsa on hyvin punertava sävyinen jokaiselta sentiltä aina korkeutensa sekä lihaksikkuutensa myötä. Sävy on hyvin tasainen ympäri kehoa, jos ei lasketa kolmea valkeaa raitaa hänen kuonosta lähtien aina otsan sekä päälaen yli niskaan asti ja siitä suoraa häntään loppuen valkeaan hännänpäähän. Muita valkeita osia tuon kehossa on valkeat etutassut, joissa koristaa muutenkin hänen pitkät sekä vaaralliset kyntensä. Kolli on niin sanotusti kaksivärinen, hyvin komea ja suurikokoinen, jonka jäiset siniset silmät voisivat varmasti kivittää jonkun. Tuon hurjaa ulkonäköä pitää yllä vielä useammat pienemmät arvet ympäri kehoa sekä suurempi arpi toisella puolella niskaa, joka menee aina päähän asti halkaisten tuon toisen korvan.
Ei tietenkään ulkonäkö aina ole väärässä. Valkeaverestä voi saada hyvin kylmän sekä tunteettoman, mutta nuo eivät ole hänen perinteisiä piirteitä, mitä tuoda heti esille. Valkeaveri on oikeastaan ihan mukava. Se ei kerro paljoa mitään, mutta häneen eivät sovi adjektiivi kiltti tai ystävällinen. Hän ei yritä ajaa ketään pois luotaan eikä ole tarkoituksella ilkeä ellei koe sitä tarpeelliseksi. Valkeaveri on mukava, hänen kanssaan voi keskustella ja hänen seurassaan voi viihtyä jos pitää kömpelöstä huumorista, jota ei edes tajua huumoriksi, viisaista sanoista sekä ajatuksista, jotka laukkaavat monta hetkeä eteenpäin. Valkeaveri on hyvin laskelmoiva, hän ajattelee paljon enemmän sekä suunnittelee, mitä ulkokuori voi näyttää. Hän ei pidä yllätyksistä eikä varsinkaan tilanteista, jotka tulevat niin sanotusti puskan takaa sekä jättävät suunnittelevan kollin täysin ilman mitään suojaa. Voisi jopa sanoa, että hän ahdistuu sellaisissa tilanteissa, vaikka koittaakin pitää sen rauhallisen sekä tyynen kuoren yllään.
Valkeaveri on kuitenkin rohkea eikä millään tavalla piiloudu yhtään kenenkään taakse. Hän ei pakota muita tulemaan luokseen eikä hän oikeastaan tarvitse ketään, joten jos hän jonkun uskaltaa päästää elämään, hän kolli tuon valinnut sekä päästänyt lähelleen. Ei luota muihin, vaikka ehkä haluaisi joskus luottaa johonkin samalla tavalla, kuin emoonsa. Hän ei halua tuntea mitään ihmeellistä tai huolta yhtään kenestäkään, mutta jos näin tulee tapahtumaan, kolli tekee kaikkensa tärkeimpien asioiden eteen. Hän unohtaa siinä vaiheessa kaiken ja pitää huolen siitä, että hänelle merkittävillä asioilla tulee myös sellainen tunne, että heidät huomioidaan, heistä pidetään huolta sekä välitetään. Hän ei halua, että ketään tuntee olonsa yhtään huonommaksi kuin ketään muu, aivan kuten Valkeaveri tunsi pentuna ennen emonsa kannustusta.
Valkeaveri on suurikokoinen kolli, jonka kehonrakenteesta paljon koostuu hänen turkkinsa paksuudesta sekä myös pituudesta. Verrattavissa hän ei ole oikeastaan kumpaankaan vanhemmista, vaan hän on ulkonäkönsä perinyt syvemmältä isänsä juurista. Hänen turkkinsa on hyvin punertava sävyinen jokaiselta sentiltä aina korkeutensa sekä lihaksikkuutensa myötä. Sävy on hyvin tasainen ympäri kehoa, jos ei lasketa kolmea valkeaa raitaa hänen kuonosta lähtien aina otsan sekä päälaen yli niskaan asti ja siitä suoraa häntään loppuen valkeaan hännänpäähän. Muita valkeita osia tuon kehossa on valkeat etutassut, joissa koristaa muutenkin hänen pitkät sekä vaaralliset kyntensä. Kolli on niin sanotusti kaksivärinen, hyvin komea ja suurikokoinen, jonka jäiset siniset silmät voisivat varmasti kivittää jonkun. Tuon hurjaa ulkonäköä pitää yllä vielä useammat pienemmät arvet ympäri kehoa sekä suurempi arpi toisella puolella niskaa, joka menee aina päähän asti halkaisten tuon toisen korvan.
• Kuuluu Veritähden sukuun
Isoisovanhemmat: Tuisketuuli & Veriminkki / Jäätähti & Veritähti Isovanhemmat: Pakkastähti & Umbra/Varjojentähti Vanhemmat: Surmavarjo & Vuokkopolku Sisarukset: Kalmanveri, Varjojenvale Sisarusten pennut: Kärppäkynsi, Välkeroihu, Routanauru, Siniperho, Lakkapantteri, Varjolumous & Lumivuokko |
Menneisyys & Perhe:
Valkeaveri syntyi Imperiumin aikaan, kun hänen vanhempansa olivat liittyneet suuren vaelluksen jälkeen omien vanhempiensa perässä voimakkaiden sekä jopa piittaamattomien kissojen laumaan. Vuokkopolku, Valkeaveren emo ei ikinä tuntenut kuuluvan joukkoon, mutta oli valmis tekemään mitä tahansa kumppaninsa sekä Imperiumin johtajan pojan takia. Näin ollen tuo myös pysyi heidän suunnitelmassaan, synnytti suvun sisälle vahvoja pentuja taistelemaan Imperiumin riveissä.
Valkeaveri syntyi kahden sisaruksensa kanssa kaksikolle. Heidän tarkoituksensa oli oikeastaan olla vain vahvoja kissoja Imperiumille sekä saada myöhemmin myös pentuja toisen vahvan suvun kanssa, että heidän laumansa pysyisi hengissä. Kaiken lisäksi Kalmanveri sai myös voiman, joka teki pienen Valkeaveren hyvin kateelliseksi sekä ärtyneeksi. Miksei hän ollut noiden voimien arvoinen?
Kolli sulkeutui perheestään oikeastaan, koska ei nähnyt itsessään mitään erikoista. Hän viihtyi yksin hyvin eikä hänen isäänsä oikeastaan tuntunut kollin olemassaolo erityisesti edes kiinnostavan, vaikka Valkeaveri halusikin juuri tuon huomion itseensä. Sen sijasta hän sai emon, joka huomasi poikansa irtautumisen perheestä, mutta sitäkin suuremmalla yrityksellä yritti pitää tuohon yhteyttä sekä tehdä tuolla olon, että myös hän oli voimista riippumatta erikoinen yksilö. Se on asia, mistä Valkeaveri on ikuisesti kiitollinen.
Kun sota alkoi lähestyä, Vuokkopolku ahdistui Imperiumin ympärillä. Sen tavat tai uskomukset eivät olleet naarasta varten, vaikka kuinka paljon hän rakastikin pentujensa isää. Ennen sotaa naaras siis yön pimeydessä niin sanotusti karkasi Valkeaveri mukanaan luvaten itselleen, että kun Imperiumia ei enää olisi tai Sange ei enää haluaisi kuulua siihen, Vuokkopolku palaisi rakkaansa luokse ja he voisivat taas olla perhe. Niin ei kuitenkaan ikinä tapahtunut.
Kuita kaksikko vietti vain kahdestaan aikaa. Valkeaveri kasvoi ja harjoitteli sekä ennen kaikkeaan piti huolta emostaan, ketä oli hänelle koko maailman tärkein kissa. Hän otti itselleen vastuun pitää tuosta huolta, ihan sama mitä heidän matkallaan kauas muista tapahtuisikin. Valkeaveri ei ikävöinyt sisaruksiaan eikä isäänsä tietämättä edes, mitä oli loppujen lopuksi tapahtunut. Hänen elämäänsä mahtui vain hänen emonsa, joka jaksoi kannustaa poikaansa päivästä toiseen sekä iloita hänen kasvamistaan.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Vaeltava susi hyökkäsi kaksikon kimppuun, ja vaikka kuinka paljon Valkeaveri suojeli Vuokkopolkua, naaras kuitenkin menehtyi hyökkäyksen seurauksena kaukana kaikista muista. Susi jätti loukkaantuneen Valkeaveren sekä Vuokkopolun ruumiin eikä tehnyt selvää toisestakin. Valkeaveri sai ison arven niskaansa sekä emonsa viimeiset toiveet harteilleen. Tuo toivoi, että Valkeaveri menisi etsimään isänsä ja pitäisi tuosta huolta, koska Vuokkopolku ei ikinä ollut hengissä palatakseen rakkaansa luokse.
Näin ollen Valkeaveri lepäsi päiviä ja paransi itseään ystävänään vain omat ajatuksensa, mutta loppujen lopuksi lähti kohti takaisin muita, kohti Synkkävarjoa, jossa kuuli isänsä viimeisenä.
Valkeaveri syntyi kahden sisaruksensa kanssa kaksikolle. Heidän tarkoituksensa oli oikeastaan olla vain vahvoja kissoja Imperiumille sekä saada myöhemmin myös pentuja toisen vahvan suvun kanssa, että heidän laumansa pysyisi hengissä. Kaiken lisäksi Kalmanveri sai myös voiman, joka teki pienen Valkeaveren hyvin kateelliseksi sekä ärtyneeksi. Miksei hän ollut noiden voimien arvoinen?
Kolli sulkeutui perheestään oikeastaan, koska ei nähnyt itsessään mitään erikoista. Hän viihtyi yksin hyvin eikä hänen isäänsä oikeastaan tuntunut kollin olemassaolo erityisesti edes kiinnostavan, vaikka Valkeaveri halusikin juuri tuon huomion itseensä. Sen sijasta hän sai emon, joka huomasi poikansa irtautumisen perheestä, mutta sitäkin suuremmalla yrityksellä yritti pitää tuohon yhteyttä sekä tehdä tuolla olon, että myös hän oli voimista riippumatta erikoinen yksilö. Se on asia, mistä Valkeaveri on ikuisesti kiitollinen.
Kun sota alkoi lähestyä, Vuokkopolku ahdistui Imperiumin ympärillä. Sen tavat tai uskomukset eivät olleet naarasta varten, vaikka kuinka paljon hän rakastikin pentujensa isää. Ennen sotaa naaras siis yön pimeydessä niin sanotusti karkasi Valkeaveri mukanaan luvaten itselleen, että kun Imperiumia ei enää olisi tai Sange ei enää haluaisi kuulua siihen, Vuokkopolku palaisi rakkaansa luokse ja he voisivat taas olla perhe. Niin ei kuitenkaan ikinä tapahtunut.
Kuita kaksikko vietti vain kahdestaan aikaa. Valkeaveri kasvoi ja harjoitteli sekä ennen kaikkeaan piti huolta emostaan, ketä oli hänelle koko maailman tärkein kissa. Hän otti itselleen vastuun pitää tuosta huolta, ihan sama mitä heidän matkallaan kauas muista tapahtuisikin. Valkeaveri ei ikävöinyt sisaruksiaan eikä isäänsä tietämättä edes, mitä oli loppujen lopuksi tapahtunut. Hänen elämäänsä mahtui vain hänen emonsa, joka jaksoi kannustaa poikaansa päivästä toiseen sekä iloita hänen kasvamistaan.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Vaeltava susi hyökkäsi kaksikon kimppuun, ja vaikka kuinka paljon Valkeaveri suojeli Vuokkopolkua, naaras kuitenkin menehtyi hyökkäyksen seurauksena kaukana kaikista muista. Susi jätti loukkaantuneen Valkeaveren sekä Vuokkopolun ruumiin eikä tehnyt selvää toisestakin. Valkeaveri sai ison arven niskaansa sekä emonsa viimeiset toiveet harteilleen. Tuo toivoi, että Valkeaveri menisi etsimään isänsä ja pitäisi tuosta huolta, koska Vuokkopolku ei ikinä ollut hengissä palatakseen rakkaansa luokse.
Näin ollen Valkeaveri lepäsi päiviä ja paransi itseään ystävänään vain omat ajatuksensa, mutta loppujen lopuksi lähti kohti takaisin muita, kohti Synkkävarjoa, jossa kuuli isänsä viimeisenä.
Muuta
Valkeaveri ei usko Kuoloon eikä Kaikuun, koska emoltaan oppi paljon eri näkökulmia, mitä Imperiumissa opetettiin eikä näin ollen tiedä enään, mitä uskoa
Haluaa intohimoisesti kohota arvoasteikolla, vaikka ei sitä välttämättä muille näytäkään
Theme song: Mirror - Lil Wayne
Pötkö: Valkeaveri • 68 kuuta • Suurikokoinen punertava kolli valkeilla raidoilla selässä sekä jäänsinisillä silmillä • Rauhallinen kivikasvo • Wilma
Luotu: 2020
Luotu hahmo uudestaan: 2022
Haluaa intohimoisesti kohota arvoasteikolla, vaikka ei sitä välttämättä muille näytäkään
- Hänelle tärkeintä tulee aina olemaan se, että hänen perheensä on häntä lähellä, vaikka eivät olisikaan väleissä
- Ei tiedä oikeastaan miten suhtautua omaan isäänsä
Kumppanin voi ottaa naaraasta, jota lupaisi suojella viimeiseen hengen vetoon asti sekä varmasti tekisi sen uhraamalla mieluummin itsensä. Ei kuitenkaan ole kiinnostunut pennuista, joten jos niitä ikinä saisi kumppanin kanssa, voisi naarasta edelleen rakastaa mutta jättäisi pennut omaan arvoonsa - Valkeaverellä on se erikoista, että hänen verensä on mustaa, joten haavan saatuaan hänen punertava turkkinsa värjäytyykin mustaksi. Ominaisuus on jollain tapaa periytynyt vanhemmilta, koska nuo saivat silloin kaiulta erikoiset voimat, ja Vuokkopolku uskoi tuon veren värityksen olevan enään se, mitä voimista olisi jäljellä. Se ei muuta Valkeaveren ominaisuuksia millään tavalla, vaikka sen ansiosta Vuokkopolku jaksoi uskoa ja kannustaa poikaansa, kun hän ajatteli olevansa vain “tavallinen”.
Valkeaveri lupasi ennen emonsa kuolemaa löytää heidän yhteisen perheensä sekä muistaa naaraan opettamia asioita päivittäin sekä mahdollisesti siirtää Vuokkopolun uskon sekä hyvyyden omalle jälkikasvulle, jos niitä saisi. - Jos ikinä nousee päälliköksi, tulee itse muuttamaan nimensä emonsa kunniaksi sekä myös valehtelemaan siitä, että olisi saanut elämänsä. Ei usko mihinkään suurempaan, joten ei tule saamaan päällikön normaaleja ominaisuuksia.
Theme song: Mirror - Lil Wayne
Pötkö: Valkeaveri • 68 kuuta • Suurikokoinen punertava kolli valkeilla raidoilla selässä sekä jäänsinisillä silmillä • Rauhallinen kivikasvo • Wilma
Luotu: 2020
Luotu hahmo uudestaan: 2022