Armonhalla
Armonpentu, Armontassu, Armonhalla, Armontähti
Nimi: |
Armonhalla |
Arvo: |
Varapäällikkö |
Ikä: |
76 kuuta |
Tuleva arvo: |
Kreivitär |
Kansa: |
Myrkkysuo |
Haave: |
Haluaa luoda paratiisin, jossa kaikki on hyvin. |
Sukupuoli: |
Naaras |
Kumppani: |
Tuskatiikeri, Karsiturkki |
Korkeus: |
Suuri & Lihaksikas |
Roolija: |
Masi |
Kerätyt esineet: |
Käärmeennahka & valkoiset sulat + Viikate |
Ulkonäön koristeet: |
Käärmeennahasta on tehty vasempaan käpälään koru sekä korvan taakse on kiinnitetty kaksi valkeaa sulkaa. |
Maine: Hyväsydäminen, kunnioittava & sinisilmäinen
Mestari: Aallonsydän Oppilaat: Kehäkukkavirta, Puolukkasiipi, Tyrskysydän Ystävät: Belladonnatähti, Terätiikeri, Simpukkapuro, Käärmeleikki Muut klaanit: Aallonsydän, Rikkotähti, Puronhenki, Pihkasiipi, Hurmelampi, Mustakuura, Kärsimyksenkuu, Pakkassäde, Karsiturkki, Myrkkysydän Viholliset: Paahdekobra Muut klaanit: - Edeltäjä: Belladonnatähti Seuraaja: ? Armonhallan taitotoiveet säästetty! Käytettävissä!
Level 1 - NPC-hahmo perheeseen
Level 2 - Ilmainen osto kaupasta
Level 3 - Onnenapila
Level 4 - Toive
|
|
Luonne & Ulkonäkö:
Armonhallan ajatusmaailma pyörii paratiisin ympärillä, hän uskoo, että yhteisellä hyvällä on enemmän merkitystä kuin yhden kissan tekemällä hyvällä. Hän arvostaa kissoja, jotka osaavat toimia ryhmänä ja saavuttaa suuria tai hyviä lopputuloksia, mutta tietysti hän kiittää niitäkin, jotka yksin kykenevän suuruuteen, mutteivät yksittäiset saa häneltä niin suurta kunnioitusta kuin ryhmässä toimivat. Ei myöskään pidä arvonimityksistä, eikä useinkaan niitä käytä, koska haluaa katsoa kissojen olevan keskenään samalla tasolla ja arvon syntyvän kansasta, eikä yksilöistä. Hän haluaa jakaa omaa tulkintaansa elämästä ja tasa-arvoisuudesta kansalle, ja siksi pyrkii olemaan monien elämässä mukana, sekä pyrkii tekemällä paljon hyvää pääsemään kissojen mieliin, jotta voisi päästä kreivittäreksi.
Päällisinpuolin naaraan silmät loistavat aina ymmärrystä, lempeyttä ja huolta. Hän saattaa olla typerän sinisilmäinen tai yksinkertainen, koska tuomitsee herkästi valehtelijat, murhaajat ja petoksien varjoissa toimineet kissat kuulumattomiksi hänen paratiisiinsa. Mutta ei koskaan käännä päätään kokonaan muista, vaan on valmis antamaan uuden mahdollisuuden, jos toinen osoittaa olevansa uuden mahdollisuuden arvoinen. Eikä koskaan haluaisi joutua itse taisteluun, jossa joutuu kamppailemaan elämästään. Mikäli joutuu näkemään tilanteita, änkeytyy väliin estäkseen pahat aikeet, koska hyvien ja kunnioitettavien kissojen ei pidä kyetä tappamaan toisiaan. Ja oman arvomaailmansa kyseenalaistaakin usein isänsä oppeja pentuna, ja hänen isänsä onkin aika turhautunut häneen, koska kaksikon arvomaailmat eroavat aivan liikaa toisistaan.
Naaras jaksaa olla loputtoman poliittinen ja rauhallinen, ennen kaikkea tapahtuneista huolimatta läheisiään vaalia kuin emo pentujaan, ja varmasti tulevaisuudessa olisikin hyvä äitihahmo omille pennuilleen. Hän pyrkii aina yhteiseen hyvään, eikä siksi korota ääntään puhuessaan, vaan odottaa rauhassa vuoroaan. Tottakai hänkin menettää malttinsa, mutta se ilmenee enemmän turhautuneina tuhahduksina tai hännänpään nyppimisenä, mutta niin pitkään kuin mahdollista, hän pyrkii olemaan rauhallinen.
Tietää, mikä itselleen on parhaaksi, mutta ei toteuta itseään tai omia toiveitaan muiden kustannuksella, josta hänen muut sukulaisensa ovatkin hämmentyneitä. Nimensä mukaisesti hän on armollinen, kuunteleva, välittävä ja lempeä, mutta painaessaan vastustajansa kynsiensä alle maahan, hän tekee näille selväksi voivansa tappaa nämä. Hän enemmän pelottelee kissoja voimallaan ja kestävyydellään, muttei antaisi sitä itselleen anteeksi, jos hänen takiaan joku menehtyisi. Silloin hänen näkemyksensä paratiisista ja hyvästä valtakunnasta murskaantuisi, ja hän olisi kauan shokissa siitä, miten hän jatkaisi elämäänsä.
Muista kissoista voi vaikuttaa siltä, että Armonhalla mielistelee muita olemuksellaan, mutta ymmärtäessään sen olevan naaraan lempeä ja huolehtiva luonne, muut ymmärtävät viattomuuden ja lojaaliuden olevan aitoa. Eikä salaperäisillekään tai vaikeimmillekaan asioille kerrottavan kohteita olisi parempia kuin Armonhalla. Hän ei hiisku muiden asioista vaan pyrkii kuuntelemalla pyhittämään ja hyvittämään pahatkin teot, vaikkei olekaan esi-isien tavoin kyvykäs antamaan anteeksi tekoja. Haluaa kuitenkin ohjata eksyneitä parempaan suuntaan, ja vaikka häntä kiusattaisiin ja solvattaisiin hänen olemuksensa takia, tämä ei pahimpia vihollisiaankaan halua tuhota. Hän voi kääntää aina toisen puolikkaan kasvoistaan näillekin, mutta eniten hänet saa suuttumaan sillä, jos hänen läheisiään uhataan tai kiristetään. Ja mahdollisena kreivittärenä, mikäli hänen kansaansa , eli paratiisiaan uhataan.
Unohtaa lopulta herkästi itsensä, eikä näytä tunteitaan kovinkaan helposti, jos ne koskevat häntä itseään.
Pohjaväriltään puhtaan valkea naaras, jonka turkissa on punertavia raitoja. Tämä on perinyt emoltaan sinertävät silmät, mutta isältään kehonrakenteen ja paksun turkin. Naaras on korkea, sekä lihaksikas, mutta kaikinpuolin pehmeän turkin omaava. Tämän häntä on kokonaan punainen, ja silmien alla kulkee punertavat tiikerikuvioiset kuviot, eikä ole kohtia missä punertavia tiikerikuvioita ei olisi. Hänen silmänsä ovat usein rauhallisesti ja ymmärtäväisesti katsovat, sekä tällä on pitkät kynnet ja sirot tassut, unohtamatta valkeita ja pitkiä viiksiä.
Naaras keräilee enimmäkseen sulkia korvansa taakse tai häntäänsä koristamaan itseään, mutta myös käärmeennahasta tälle on tehty käpäläänkoru, jossa on myös käärmeen kallo.
Päällisinpuolin naaraan silmät loistavat aina ymmärrystä, lempeyttä ja huolta. Hän saattaa olla typerän sinisilmäinen tai yksinkertainen, koska tuomitsee herkästi valehtelijat, murhaajat ja petoksien varjoissa toimineet kissat kuulumattomiksi hänen paratiisiinsa. Mutta ei koskaan käännä päätään kokonaan muista, vaan on valmis antamaan uuden mahdollisuuden, jos toinen osoittaa olevansa uuden mahdollisuuden arvoinen. Eikä koskaan haluaisi joutua itse taisteluun, jossa joutuu kamppailemaan elämästään. Mikäli joutuu näkemään tilanteita, änkeytyy väliin estäkseen pahat aikeet, koska hyvien ja kunnioitettavien kissojen ei pidä kyetä tappamaan toisiaan. Ja oman arvomaailmansa kyseenalaistaakin usein isänsä oppeja pentuna, ja hänen isänsä onkin aika turhautunut häneen, koska kaksikon arvomaailmat eroavat aivan liikaa toisistaan.
Naaras jaksaa olla loputtoman poliittinen ja rauhallinen, ennen kaikkea tapahtuneista huolimatta läheisiään vaalia kuin emo pentujaan, ja varmasti tulevaisuudessa olisikin hyvä äitihahmo omille pennuilleen. Hän pyrkii aina yhteiseen hyvään, eikä siksi korota ääntään puhuessaan, vaan odottaa rauhassa vuoroaan. Tottakai hänkin menettää malttinsa, mutta se ilmenee enemmän turhautuneina tuhahduksina tai hännänpään nyppimisenä, mutta niin pitkään kuin mahdollista, hän pyrkii olemaan rauhallinen.
Tietää, mikä itselleen on parhaaksi, mutta ei toteuta itseään tai omia toiveitaan muiden kustannuksella, josta hänen muut sukulaisensa ovatkin hämmentyneitä. Nimensä mukaisesti hän on armollinen, kuunteleva, välittävä ja lempeä, mutta painaessaan vastustajansa kynsiensä alle maahan, hän tekee näille selväksi voivansa tappaa nämä. Hän enemmän pelottelee kissoja voimallaan ja kestävyydellään, muttei antaisi sitä itselleen anteeksi, jos hänen takiaan joku menehtyisi. Silloin hänen näkemyksensä paratiisista ja hyvästä valtakunnasta murskaantuisi, ja hän olisi kauan shokissa siitä, miten hän jatkaisi elämäänsä.
Muista kissoista voi vaikuttaa siltä, että Armonhalla mielistelee muita olemuksellaan, mutta ymmärtäessään sen olevan naaraan lempeä ja huolehtiva luonne, muut ymmärtävät viattomuuden ja lojaaliuden olevan aitoa. Eikä salaperäisillekään tai vaikeimmillekaan asioille kerrottavan kohteita olisi parempia kuin Armonhalla. Hän ei hiisku muiden asioista vaan pyrkii kuuntelemalla pyhittämään ja hyvittämään pahatkin teot, vaikkei olekaan esi-isien tavoin kyvykäs antamaan anteeksi tekoja. Haluaa kuitenkin ohjata eksyneitä parempaan suuntaan, ja vaikka häntä kiusattaisiin ja solvattaisiin hänen olemuksensa takia, tämä ei pahimpia vihollisiaankaan halua tuhota. Hän voi kääntää aina toisen puolikkaan kasvoistaan näillekin, mutta eniten hänet saa suuttumaan sillä, jos hänen läheisiään uhataan tai kiristetään. Ja mahdollisena kreivittärenä, mikäli hänen kansaansa , eli paratiisiaan uhataan.
Unohtaa lopulta herkästi itsensä, eikä näytä tunteitaan kovinkaan helposti, jos ne koskevat häntä itseään.
Pohjaväriltään puhtaan valkea naaras, jonka turkissa on punertavia raitoja. Tämä on perinyt emoltaan sinertävät silmät, mutta isältään kehonrakenteen ja paksun turkin. Naaras on korkea, sekä lihaksikas, mutta kaikinpuolin pehmeän turkin omaava. Tämän häntä on kokonaan punainen, ja silmien alla kulkee punertavat tiikerikuvioiset kuviot, eikä ole kohtia missä punertavia tiikerikuvioita ei olisi. Hänen silmänsä ovat usein rauhallisesti ja ymmärtäväisesti katsovat, sekä tällä on pitkät kynnet ja sirot tassut, unohtamatta valkeita ja pitkiä viiksiä.
Naaras keräilee enimmäkseen sulkia korvansa taakse tai häntäänsä koristamaan itseään, mutta myös käärmeennahasta tälle on tehty käpäläänkoru, jossa on myös käärmeen kallo.
Menneisyys & Perhe:
• Kuuluu Veritähden sukuun
Isoisovanhemmat: (Pakkasnauru) Veritähti & Jäätähti (Pihkasiipi) Lieskatuuli & Tuntematonkatse Isovanhemmat: Pakkasnauru & Pihkasiipi Setä/Tätipuolet: (isä): Sange, Mustakuura, Pakkassäde, Kärsimyksenkuu, Karmanvirne Enot/Tädit:(emo): Ruutimeri, Aamupääsky, Taivaspentu, Huomentuuli, Aaltokatse Vanhemmat: Aallonsydän & Rikkotähti Setä: Iltahämärä Enot: Kirjosulka, Sudenvarjo Veljet: Puronhenki, Hurmelampi Kumppani: Tuskatiikeri, Karsiturkki |
Syntyi Myrkkysuon uudelle reviirille kahden veljensä kanssa, kun emo sai matkalla huomata odottavansa pentuja Rikkoroudalle. Vanhempien suhde oli kaikinpuolin sekava ja osittain ristiriitainenkin, mutta pentujen saaminen lähensi kaksikkoa jonkin verran, vaikka isä vaikuttaa edelleen olevan omalla tavallaan outo. Armonhallalle perhe on kuitenkin tärkeä ja etenkin hänen veljensä, vaikka samalla hän on kansasta todella huolissaan, kun ennakkoluulot tuntuvat hiillostavan Rikkotähden suhdetta kansalaistensa välillä. Armonhalla kuitenkin oppilaaksi päästyään ystävystyi paremman surullisenoloiseksi menneen Mustakuuran kanssa, jolle vie myös piristykseksi sulkia lahjaksi, joista tulee nuoremmalle kollille tärkeitä aarteita. Kaksikon välit eivät tästä kuitenkaan koskaan sen enempää lämmennyt, osa syynä siihen se, että Mustakuura oli hyvinkin negatiivinen Armonhallan perheestä, josta naaras herkästi toiselle loukkaantui.
Oppilaana Armonhalla löytää etsintäretkellään emonsa ja sisarustensa kanssa pienen veteen kallioiden väliin uponneen viikatteen, jonka terä kimmaltaa omituisesti, mutta kauniisti. Naaras vei kyseisen viikatteen isälleen lahjaksi, muttei isä tuntunut sitä, kuten ei mitään muutakaan pentujensa tekemää tai tuomaa arvostavan. Armonhalla oli kuitenkin jo tuolloin varma, että viikatte oli tähtikissojen asettelema.
Pian tämän jälkeen Armonhallan isovanhemmat Myrkkysydän ja Pihkasiipi ehdottavat koko perheen ja suvun keskeistä illallista. Aallonsydän suostuu, ja Rikkotähti päättää tyytyä olemaan hiljaa, perheilallinen jää kuitenkin pitämättä, kun Aamupääsky aiheuttaa suuren kohtauksen kansan keskuudessa, viemällä Sädekatseelle myrkytettyä riistaa, joka on tappaa naaraan. Riistan sydän oli myrkytettynä, joka nostatti suvun kesken hämmennystä ja pelkoa siitä, minkälaisia olivat ne paholaiset, jotka saivat Aamupääskyn toimimaan kaiken järjen vastaisesti ja antamaan entiselle johtajalle, sekä tämän pennuille riistaa, joka oli selvästi ilmetty viittaus isoisälle, Myrkkysydämelle, Aamupääskyn isälle. Armonhallan ja hänen isänsä välit myös tuolloin alkavat kiristyä, koska samoihin aikoihin sulkia viemässä ollut neiti joutuu isänsä epäilyksensä kohteeksi ennen kuin Aamupääsky paljastuu. Armonhalla haluaa kuitenkin sydämessään uskoa, että Rikkotähti rakastaa häntä ja sisaruksiaan, vaikka pelkää pahoin, ettei koti voisi koskaan olla paratiisi. Armonhalla kokee olonsa jonkinaikaa hyvinkin poissaolevana, mutta emo Aallonsydän saa neidin pidettyä maailmankartalla, järjestämällä ahkerasti nuorelle koulutuksia, jotka herättävät innokkuuden aina vain uudestaan.
Armonhallasta myöhemmin sekavan ja kaaoksenomaisen oppilasajan jälkeen nimitetään sisarustensa kanssa soturiksi, ja naaras haluaakin nyt saada paljon omia oppilaita, joille voi jakaa ajatuksiaan paratiisista ja sen luomisesta. Nuori neiti ei kuitenkaan voikaan arvata, miten kapinallisena ja Rikkotähden aatteita vastaanolevana kansa alkaa tuomita häntä hänen selkänsä takana. Pakkastassun katoaminen ja Rikkotähden vakava loukkaantuminen, kun Pakkastähti on hyökännyt kaksikon kimppuun rajantuntumassa, saa Armonhallan pitkäksi aikaa poistolaltaan. Myös isoäidin uuden kumppanin, Myrkkysydän yllättävä kuolema saa naaraan pelokkaaksi elämän raadollisuudesta.
Soturina kokoontumisessa Armonhalla tutustuu veljensä Hurmelammen kanssa Yötaivaan kaksikkoon, Karsiturkkiin ja Syvävirtaan, joiden kanssa kaksikko viihtyy yllättävän hyvin, kuitenkin huomioiden sen faktan, että Yötaivas ja Myrkkysuo ovat toistensa verivihollisia. Armonhallan mieleen jää Karsiturkki, hän tiedostaa olevansa toisesta enemmänkin kiinnostunut, muttei tietenkään uskalla asioiden eteen tehdä mitään, koska toinen eri kansassa. Eräänä iltana hän seuraa veljeään Hurmelampea, sillä toinen on alkanut olevaan paljon poissa öisin, ja on aamuisin hyvinkin väsynyt. Huolestunut Armonhalla löytääkin veljensä rajalta tapaamasta Syvävirtaa, ja naaraan silmiin näyttää siltä, että kaksikon välit ovat lämmenneet paljon viime näkemiseltä. Armonhalla hämmentyneenä tulee esille piilostaan ja kolmikko saa pian huomata, että myös Karsiturkki oli seurannut veljeään, ja nelikko jää rajalle juttelemaan. Myöhemmin sisarukset ja heidän kiinnostuksensa kohteet alkavat yhdessä ja erikseen näkemään rajalla, aina piilotellen kansaltaan ja etenkin isältään Rikkotähdeltä hiljaa muodostavia suhteitaan, jotka alkavat äityä hyvin vakaviksi, kun Armonhallakin rakastuu Karsiturkkiin.
Armonhalla kuitenkin napataan Imperiumiin Iltahämärän partion hyökätessä Myrkkysuohon. Imperiumissa Armonhalla pakko paritetaan Tuskatiikerille, jonka kanssa tämä saa vastentahtoaan pentuja. Kun Rikkotähti auttaa Imperiumista Hurmelammen ja Armonhallan pakoon, Armonhalla lupautuu ottamaan kasvattityttärekseen Hurmelammen ainoan elossa selvinneen pennun, Käärmeleikin.
Myöhemmin kun Myrkkysuon saari tulvii ja Armonhallan pennut ovat jo kasvaneet, samalla kun tämän perhesuhteet Karsiturkin ja Terätiikerin välillä kiristyvät, Myrkkysuo lähtee vettä pakoon vuorille. Rikkotähti myöhemmin ilmoittaa jäävänsä vuorille pitämään yllä Vuorileijonien heimoa, mutta Armonhalla haluaa palata takaisin kotiin ja seuraa uutta Myrkkysuon johtajaa ja uutta hyvää ystäväänsä Belladonnatähteä Myrkkysuon saarelle. Belladonnatähti tekee Armonhallasta seuraajansa. Myrkkysuo palaa saarelle, johon löytää tiensä myös kissojen lihan himoinen mursu. Moni Armonhallan läheisistä menettää henkensä mursun hyökkäyksessä, mutta lopulta kissat saavat mursun ajettua Terätiikerin ja Belladonnatähden johdolla rantakallioiden väliin, johon mursu menehtyy ennen aikojaan. Kissat syövät ruhtinaallisesti mursun lihaa seuraavat päivät, mutta suru piinaa kaikkien sydämiä menetettyjen kissojen puolesta, kuten Hurmelammen ja Ruutimeren kuolemasta.
Armonhalla kertoo Hurmelammen hautajaisissa viimein Käärmeleikille, että Hurmelampi oli tämän oikea isä ja koko tilanteesta, että Armonhalla on aina rakastanut toista kuin omaansa. Belladonnatähti nimittää uusiksi baroneteiksi Terätiikerin ja Käärmeleikin.
Karsiturkki kuitenkin raivostuu Armonhallalle, kun tämä vastaanottaa asemansa varapäällikkönä ja asia tiedotetaan koko kansalle. Kolli vaatii naarasta luopumaan arvostaan ja esittämään varapäällikön tilalle esimerkiksi Karsiturkkia itseään, muttei Armonhalla suostu siihen. Karsiturkki on raivoissaan, että Armonhalla haluaa pilata heidän suhteensa, tulevan perheensä ja kaiken muunkin itsekkäiden päätöksiensä seurauksena, muttei tällä kertaa Armonhalla taivu kollin tahtoon. Myöhemmin Karsiturkin yrittäessä keskustella vaatimuksistaan uudelleen kollista tulee väkivaltainen ja tämä yrittää tappaa Armonhallan, mutta Terätiikeri ennättää paikalle ajoissa.
Oppilaana Armonhalla löytää etsintäretkellään emonsa ja sisarustensa kanssa pienen veteen kallioiden väliin uponneen viikatteen, jonka terä kimmaltaa omituisesti, mutta kauniisti. Naaras vei kyseisen viikatteen isälleen lahjaksi, muttei isä tuntunut sitä, kuten ei mitään muutakaan pentujensa tekemää tai tuomaa arvostavan. Armonhalla oli kuitenkin jo tuolloin varma, että viikatte oli tähtikissojen asettelema.
Pian tämän jälkeen Armonhallan isovanhemmat Myrkkysydän ja Pihkasiipi ehdottavat koko perheen ja suvun keskeistä illallista. Aallonsydän suostuu, ja Rikkotähti päättää tyytyä olemaan hiljaa, perheilallinen jää kuitenkin pitämättä, kun Aamupääsky aiheuttaa suuren kohtauksen kansan keskuudessa, viemällä Sädekatseelle myrkytettyä riistaa, joka on tappaa naaraan. Riistan sydän oli myrkytettynä, joka nostatti suvun kesken hämmennystä ja pelkoa siitä, minkälaisia olivat ne paholaiset, jotka saivat Aamupääskyn toimimaan kaiken järjen vastaisesti ja antamaan entiselle johtajalle, sekä tämän pennuille riistaa, joka oli selvästi ilmetty viittaus isoisälle, Myrkkysydämelle, Aamupääskyn isälle. Armonhallan ja hänen isänsä välit myös tuolloin alkavat kiristyä, koska samoihin aikoihin sulkia viemässä ollut neiti joutuu isänsä epäilyksensä kohteeksi ennen kuin Aamupääsky paljastuu. Armonhalla haluaa kuitenkin sydämessään uskoa, että Rikkotähti rakastaa häntä ja sisaruksiaan, vaikka pelkää pahoin, ettei koti voisi koskaan olla paratiisi. Armonhalla kokee olonsa jonkinaikaa hyvinkin poissaolevana, mutta emo Aallonsydän saa neidin pidettyä maailmankartalla, järjestämällä ahkerasti nuorelle koulutuksia, jotka herättävät innokkuuden aina vain uudestaan.
Armonhallasta myöhemmin sekavan ja kaaoksenomaisen oppilasajan jälkeen nimitetään sisarustensa kanssa soturiksi, ja naaras haluaakin nyt saada paljon omia oppilaita, joille voi jakaa ajatuksiaan paratiisista ja sen luomisesta. Nuori neiti ei kuitenkaan voikaan arvata, miten kapinallisena ja Rikkotähden aatteita vastaanolevana kansa alkaa tuomita häntä hänen selkänsä takana. Pakkastassun katoaminen ja Rikkotähden vakava loukkaantuminen, kun Pakkastähti on hyökännyt kaksikon kimppuun rajantuntumassa, saa Armonhallan pitkäksi aikaa poistolaltaan. Myös isoäidin uuden kumppanin, Myrkkysydän yllättävä kuolema saa naaraan pelokkaaksi elämän raadollisuudesta.
Soturina kokoontumisessa Armonhalla tutustuu veljensä Hurmelammen kanssa Yötaivaan kaksikkoon, Karsiturkkiin ja Syvävirtaan, joiden kanssa kaksikko viihtyy yllättävän hyvin, kuitenkin huomioiden sen faktan, että Yötaivas ja Myrkkysuo ovat toistensa verivihollisia. Armonhallan mieleen jää Karsiturkki, hän tiedostaa olevansa toisesta enemmänkin kiinnostunut, muttei tietenkään uskalla asioiden eteen tehdä mitään, koska toinen eri kansassa. Eräänä iltana hän seuraa veljeään Hurmelampea, sillä toinen on alkanut olevaan paljon poissa öisin, ja on aamuisin hyvinkin väsynyt. Huolestunut Armonhalla löytääkin veljensä rajalta tapaamasta Syvävirtaa, ja naaraan silmiin näyttää siltä, että kaksikon välit ovat lämmenneet paljon viime näkemiseltä. Armonhalla hämmentyneenä tulee esille piilostaan ja kolmikko saa pian huomata, että myös Karsiturkki oli seurannut veljeään, ja nelikko jää rajalle juttelemaan. Myöhemmin sisarukset ja heidän kiinnostuksensa kohteet alkavat yhdessä ja erikseen näkemään rajalla, aina piilotellen kansaltaan ja etenkin isältään Rikkotähdeltä hiljaa muodostavia suhteitaan, jotka alkavat äityä hyvin vakaviksi, kun Armonhallakin rakastuu Karsiturkkiin.
Armonhalla kuitenkin napataan Imperiumiin Iltahämärän partion hyökätessä Myrkkysuohon. Imperiumissa Armonhalla pakko paritetaan Tuskatiikerille, jonka kanssa tämä saa vastentahtoaan pentuja. Kun Rikkotähti auttaa Imperiumista Hurmelammen ja Armonhallan pakoon, Armonhalla lupautuu ottamaan kasvattityttärekseen Hurmelammen ainoan elossa selvinneen pennun, Käärmeleikin.
Myöhemmin kun Myrkkysuon saari tulvii ja Armonhallan pennut ovat jo kasvaneet, samalla kun tämän perhesuhteet Karsiturkin ja Terätiikerin välillä kiristyvät, Myrkkysuo lähtee vettä pakoon vuorille. Rikkotähti myöhemmin ilmoittaa jäävänsä vuorille pitämään yllä Vuorileijonien heimoa, mutta Armonhalla haluaa palata takaisin kotiin ja seuraa uutta Myrkkysuon johtajaa ja uutta hyvää ystäväänsä Belladonnatähteä Myrkkysuon saarelle. Belladonnatähti tekee Armonhallasta seuraajansa. Myrkkysuo palaa saarelle, johon löytää tiensä myös kissojen lihan himoinen mursu. Moni Armonhallan läheisistä menettää henkensä mursun hyökkäyksessä, mutta lopulta kissat saavat mursun ajettua Terätiikerin ja Belladonnatähden johdolla rantakallioiden väliin, johon mursu menehtyy ennen aikojaan. Kissat syövät ruhtinaallisesti mursun lihaa seuraavat päivät, mutta suru piinaa kaikkien sydämiä menetettyjen kissojen puolesta, kuten Hurmelammen ja Ruutimeren kuolemasta.
Armonhalla kertoo Hurmelammen hautajaisissa viimein Käärmeleikille, että Hurmelampi oli tämän oikea isä ja koko tilanteesta, että Armonhalla on aina rakastanut toista kuin omaansa. Belladonnatähti nimittää uusiksi baroneteiksi Terätiikerin ja Käärmeleikin.
Karsiturkki kuitenkin raivostuu Armonhallalle, kun tämä vastaanottaa asemansa varapäällikkönä ja asia tiedotetaan koko kansalle. Kolli vaatii naarasta luopumaan arvostaan ja esittämään varapäällikön tilalle esimerkiksi Karsiturkkia itseään, muttei Armonhalla suostu siihen. Karsiturkki on raivoissaan, että Armonhalla haluaa pilata heidän suhteensa, tulevan perheensä ja kaiken muunkin itsekkäiden päätöksiensä seurauksena, muttei tällä kertaa Armonhalla taivu kollin tahtoon. Myöhemmin Karsiturkin yrittäessä keskustella vaatimuksistaan uudelleen kollista tulee väkivaltainen ja tämä yrittää tappaa Armonhallan, mutta Terätiikeri ennättää paikalle ajoissa.
Muuta
• Isä halusi noudattaa emon kanssa molempien sukujen perinteitä nimissä, jonka takia Armonpennun loppupääte kuvastaa Jäätähden suvun kylmiä nimiä, kun taas veljien nimet kuvastavat Aallonsydämen meritavuisia nimiä.
• Haluaa luoda Myrkkysuosta paratiisin kissoille, vaikka se onkin typeränkuuloinen haave, hän oikeasti haaveilee siitä.
• Häntä voidaan pitää hyväsydämisenä hölmönä ja sinisilmäisenä, mutta hän usein tietää mitä tekee ja noudattaa omia arvojaan järkähtämättä.
• Säikähtää hieman omia tunteitaan Karsiturkkia kohtaan, sillä kollihan on viholliskansan jäsen!
• Haluaa elämäänsä paljon läheisiä kissoja, joiden kanssa viettää aikaansa ja luoda yhdessä jotakin paljon parempaa.
• Ei erityisenä haaveena saada pentuja tai kumppania, mutta aika sen näyttää, jos tulevaisuus sellaisia hänelle antaa. Mielellään ryhtyy emoksi tai kasvattiemoksi, kuitenkin emonvaistot ovat huolehtivaisuudessa aina pennusta asti olleet korkeat.
• Haluaisi paljon oppilaita, joita auttaa ja kasvattaa, haluten ohjata heitä parempaan huomiseen.
• Noudattaa uskonnon yhteydessä enemmän ajatusta tasa-arvoisuudesta ja ryhmähengestä kuin yksilöitä.
Tietämättään Armonhallan antama viikate Rikkotähdelle sisältää Kaiun luoman voiman, mikäli Armonhalla ei olisi tätä viikatetta isälleen lahjaksi antanut, hän olisi itse ollut Kaiun valitsema kissa.
Theme song: Raaka-aine - Totuudesta
Pötkö: Armonpentu (-halla) • 4 kuuta • Valkea naaras, jolla punertavia raitoja ja siniset silmät • Masi
Luotu: 2020